Pohjanen, Korpelanliike

KORPELANLIIKE on Meänmaan kohtaloita ja seikkailuja -sarjan neljäs osa. Sarja koostuu Bengt Pohjasen esseistä, kronikoista ja kertomuksista Meänmaalta - Tornionlaaksosta - ”Ruotsin vaietusta rämeiköstä”, jota edes Nils Holgersson ei ollut havainnut. Pohjasen esikoisromaani ilmestyi 1970-luvun alussa. Hän on kirjoittanut lauluja, näytelmiä, runoja, elokuvakäsikirjoituksia ja oopperoita, joissa hän on antanut äänen lukuisille hahmoille tässä Rajan kolmannessa huoneessa, missä poliittiset ja uskonnolliset utopiat, eksistentiaalinen uteliaisuus ja matkakuume ovat luoneet kerrassaan omintakeisen rajat ylittävän mentaliteetin - kielten ja kulttuurien sekamelskan. KORPELANLIIKE on ollut Ruotsin myyttisimpiä uskonnollisia liikkeitä. Bengt Pohjasen kuvaus korpelalaisuudesta pohjautuu sekä tutkimukselliseen tietoon että liikkeessä mukana olleiden haastatteluihin.” Vakuutin, etten ollut millään muotoa poliisin asialla. Mies tuli keittiöön, istuutui pöydän ääreen ja painoi päänsä alas. Nainen jatkoi kävelyään edestakaisin keittiössä. He katsoivat toisiaan. Mies nyökkäsi. Sekunnin kuluttua sain kokea yhden elämäni koskettavimmista hetkistä. Nainen meni polvilleen, painoi päänsä lattiaan, ja itki. Tuskinpa olen kuullut koskaan yhtä epätoivoista itkua. Hän itki painaen kasvonsa polviini. Hän itki kauan. Mies istui pöydän ääressä ja itki hiljaa. Minunkin poskillani valuivat kyyneleet, vaikken tiennyt vielä edes mistä oli kysymys. Mutta suru oli läsnä raskaana ja samalla kaunina vapauttavassa voimassaan. Tämän jälkeen nainen kertoi tarinansa tornionlaaksolaisittain itkuvirren muodossa, jonka kertosäe toisti sanoja: ”Me ei olla murhattu lastamme! Me ei olla koskaan saatu kertoa!” Päästän nyt hänet yhdessä toisten naisten kanssa vihdoinkin kertomaan ääneen yhdestä Tornionlaakson kohtaloiden ja seikkailujen vaietuimmista salaisuuksista - korpelanliikkeestä.