Pulkkinen, Suomalainen kansanusko - Samaaneista saunatonttuihin

Mitä suomalaiset ovat ajatelleet itsestään, tämänpuoleisesta ja tuonpuoleisesta, maailman synnystä ja lopusta? Tontut, maahiset ja haltijat ovat olleet meille arkipäivää vielä hyvin vähän aikaa sitten, ja vanhan kansan ja nykyihmisten uskomusten väliltä löytyy yllättäviäkin yhteyksiä. Mistä Pihka-Turjus ja Kolhonoukka tunnetaan? Miksi ruumiit on tärkeää pestä? Kuinka pirulta on haettu pikavippejä? Kuinka poltergeist-ilmiöitä eli räyhähenkiä torjutaan? Miksi vapaamuurarit leikkasivat sormestaan verta? Kansanusko ei ole vain kokoelma outoja uskomuksia ja rituaaleja, vaan kokonainen toimiva maailmanselitys ja tapa hahmottaa olemassaoloa. Se on kulkenut perimätietona arkeen liittyvissä rituaaleissa. Tontut, samaanit ja haltiat ovat joutuneet väistymään, mutta taikoja tehdään yhä - kuka enemmän ja kuka vähemmän tosissaan. Suomalainen kansanusko tarjoaa kiehtovan matkan haltioiden, noitien, maahisten ja menninkäisten maailmaan. Kalevalainen Sampo, taivaan takominen, Tuonelan joki ja maailman synty munasta ovat ikiaikaisia mielikuvia, joilla suomalaisten mielenmaisemassa on omat erityispiirteensä. "Tonttu oli hyväntahtoinen, joskin hieman äreä ja helposti ärtyvä konservatiivinen norminvartija. Se takasi talon onnen, jos sen asukkaat elivät hyvien tapojen edellyttämällä tavalla, olivat työteliäitä ja ennen kaikkea pitäytyivät kaikessa totutussa."