Saraviita, Perustuslaki

Voidaanko kansanedustaja erottaa? Voiko turhautunut kansanedustaja erota? Millainen on lakialoitteen tie laiksi? Kuinka pitkälle ulottuu omaisuudensuoja? Voiko kotirauhaan puuttua eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi? Voiko Suomi tehdä salaisia sopimuksia? Onko hallitus muodostettava määräajassa? Perustuslaki ei välttämättä ole kansalaisesta kaukana. Perustuslain sisältö muuttuu ja laajenee nopeasti. Suurista linjoista esiin ovat nousseet mm. ulkopolitiikan ja EU-politiikan päätöksentekojärjestelmään sekä tasavallan presidentin päätösvallan käyttöön liittyvät sääntelyt. Vuonna 2000 voimaan tulleen lain tiivisrakenteiset pykälät eivät enää avaudu lukijalle valmisteluasiakirjojen pohjalta, vaan säännösten ymmärtämiseksi on perehdyttävä perustuslakivaliokunnan lausuntoaineistoon. Perustuslakivaliokunnan lausunnot säädösehdotusten suhteesta perustuslakiin sitovat eduskuntaa. Perustuslaki on keskeinen instrumentti myös asianajotoiminnassa erityisesti siksi, että tuomioistuimet soveltavat perusoikeussäännöksiä ja perusoikeusmyönteistä laintulkintaa. Tulkintakäytännön tuntemus on luonnollisesti tarpeen valtiosääntöoikeutta työssään tarvitseville mutta myös kaikille aiheesta kiinnostuneille. Perustuslaki -teos kokoaa tulkintakäytännöt lukijan saataville asiayhteyksittäin ja syntytaustoittain. Teos on kattava kommentaari perustuslain sisällöstä - myös niistä tulkinnoista ja politiikan käytännöistä, jotka eivät näy lakitekstistä. Runsaat mediasitaatit elävöittävät tekstiä ja sitovat sen konkreettisiin soveltamisympäristöihin. Teoksen on kirjoittanut professori emeritus, dosentti Ilkka Saraviita.