Kuusisto, Munkkeja ja mäkäräisiä - Kauko-Karjalan lumoissa Vodlajärvellä

Kauko-Karjalassa, Äänisjärven itäpuolella sijaitsee kalaisa Vodlajärvi. Tämän järven rannoille ja saarille syntyi omaleimainen kulttuuri. Alueesta on muodostettu Euroopan suurin kansallispuisto. Sillä on mittaa etelästä pohjoiseen yli 180 km. Alueella asustaa noin 50 erityisen uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia. Vodlajärven lähistöllä on masentava paikka. Metsikössä sivussa päätieltä tapahtui Karjalan kansanmurha. Lähes 10.000 syytöntä Stalinin terrorin uhria teloitettiin ja kuopattiin. Tuhat vuotta sitten Vienanmereltä johti järven kautta Vanha Suolatie Novgorodiin. Sitäkin aikaisemmin esi-isät koversivat kvartsitaltoilla kuviaan kallioon Vodlajoen suistossa. Alueelta on löytynyt noin 1300 kallioon kaiverrettua kuvaa. Neuvostoliiton aikana kylät tyhjennettiin asukkaistaan. Jykevistä hirsistä rakennetut asuintalot ja tsasounat taistelevat edelleen tyhjillään aikaa vastaan. Kolkkosaarelle (Kolgostrov) 1600-luvulla rakennettu Iljinskin pogosta on uudelleen otettu käyttöön. Hirsimuurilla ympäröity kirkko säilyi jälkimaailmalle piilossa metsän kätkössä kuin ihmeen kaupalla. Varishpeldan autiokylään on perustettu erakkomunkkiluostari. Laajassa erämaassa soiden keskellä majailee yksinäisyydessä munkkeja pustyyneissään (erakkomajoissaan). Aiemmin samoille seuduille piiloutui vanhauskoisia pakoon uskonvainoja. Sittemmin aarnimetsien suojaan pakeni sisällissodan aikana valkoisen armeijan rippeitä ja vankikarkureita. Vieläkin kunnon vaeltaja pysähtyy pyhän petäjän eteen ja tekee ristinmerkin. Sitten vasta hän sukeltaa koskemattoman metsän hämyyn.