Elfvengren, Viipuri 1944 - Miksi Viipuri menetettiin?

Viipurin menetyksestä 75 vuotta. Viipurin äkillinen menetys jatkosodan lopulla 20.6.1944 on suomalaisen sotahistorian traumaattisimpia aiheita. Miksi kaupunki menetettiin vain muutaman tunnin taistelun jälkeen? Ylipäällikkö Mannerheimin ehdoton käsky oli puolustaa Viipuria, Suomen toiseksi suurinta kaupunkia viimeiseen mieheen. Viipurin taistelusta muodostui kuitenkin täydellinen katastrofi, josta vastuuseen saatettiin ja rangaistuksiin tuomittiin kaupungin puolustuksesta vastanneet 20. Prikaatin komentaja eversti Armas Kemppi ja II Pataljoonan komentaja majuri Kurt Bäckman. Mutta oliko puolustajilla lainkaan edellytyksiä pitää asemiaan? Oliko päämajan strategien tarkoituskin luopua Viipurista - kertomatta siitä ylipäällikölle? Teoksessa Viipuri 1944 sotahistorian asiantuntijat tarkastelevat Viipurin tapahtumia monilta eri kanteilta, muun muassa kaupungin puolustamisen edellytysten, armeijan johdon toimien ja taistelun kulun herättämien kysymysten valossa. Mukana on myös 20. Prikaatin veteraanien kertomuksia taistelun eri vaiheista. Viipuri 1944 -teoksesta syntyy ainutlaatuinen 360 asteen kuva merkittävästä taistelusta. Eero Elfvengrenin ja Eeva Tammen toimittamaan teokseen ovat kirjoittaneet dosentti Eero Elfvengren, diplomi-insinööri Carl-Fredrik Geust, dosentti Silvo Hietanen, professori Jukka Kekkonen, everstiluutnantti, asessori Erkki Käkelä, yleisesikuntaeversti Ahti Lappi, kauppatieteiden maisteri Göran Lindgren, yleisesikuntaeverstiluutnantti, filosofian lisensiaatti Urho Myllyniemi, yleisesikuntaeverstiluutnantti Jarmo Nieminen, yleisesikuntaeversti Jyri Paulaharju, yleisesikuntaeverstiluutnantti Juhani Porvali, yleisesikuntaeversti Keijo Suominen, erikoissairaanhoitaja Eeva Tammi, everstiluutnantti, filosofian tohtori Hannu Valtonen sekä yleisesikuntaeverstiluutnantti Anssi Vuorenmaa.