Savusaunassa olen minä syntynyt tuolla Rääkkylän pitäjässä ja räystästipun alla olen kasvanut lapsuusajassa ei kehumista. Koulussa opin minä lukemaan ja laskemaankin sataan asti. Ja niilläpä opeilla on pärjätty – ainakin tänne asti. Eipä pienenä olisi uskonut miten Heikin ja Siirin lapsi pääsee Inarin ”virmaan”, korkeaan virkaan häntäpään valvojaksi Viime yönä vessan pytyllä minä kirjoittelin tätä. Minkä olen kerran alkanut en kesken sitä jätä. Pentti Malinen (s. 1938) on entinen tullimies, joka on yli 30 vuoden ajan pukenut runoiksi ilojaan ja surujaan sekä havaintojaan ympäröivästä maailmasta Karjalaisen reunaan tai kauppakuitin taakse. Rankasta lapsuudestaan huolimatta - vaiko juuri sen vuoksi - hänellä on hersyvä huumori, jonka avulla selviää hankalistakin tilanteista. Pentin rooli oli toistuvasti toimia häntäpään valvojana Inari-vaimonsa vetämillä ryhmämatkoilla Lappiin, mihin korkeaan virkaan ylläolevassa runossakin viitataan.