Hervanta on Suomen kuuluisimpia lähiöitä ja samalla myös suurimpia. Se nousi kansan yleiseen tietoisuuteen "ongelmalähiönä", kuten niin monet sen edeltäjät. Nyt sen maine rakentuu pitkälti kaupunginosan arkkitehtuuriin, Raili ja Reima Pietilän ansiokkaisiin tiilirakennuksiin, tekniseen yliopistoon, poliisiammattikorkeakouluun ja tyytyväiseen asujamistoon. Hervanta perustettiin keskelle kallioista metsää omaa aikaansa edustavana lähiönä. Sen uudet asukkaat olivat alkujaan suurelta osin nuorta, työssä käyvää palkansaajaväestöä, perinteistä sosialidemokraattien kannattajakuntaa. Olikin luonnollista, että nyt 40 vuoden ikään ehtinyt Hervannan sosialidemokraattinen yhdistys oli järjestyksesä alueensa toinen poliittinen yhdistys. Aina 1980-luvun lopulle asti Hervannan sos.dem. yhdistys toimi oppositona vallassa olevalle tamperelaiselle kunnallispolitiikalle. Tuota politiikkaa edusti Tampereen silloinen kaupunginjohtajassa Pekka Paavola ja hänen taustavoimansa. Myöhemmät tapahtumat osoittivat yhdistyksen selvinneen moraalisena voittajana tästä jäsentenvälisessä kisailussa. Sittemmin yhdistyksen suhteet Tampereen kunnallisjärjestöön normalisoituivat. Tämä teos kertoo miten Hervannan sos.dem. yhdistys on toiminut pitkäjänteisesti kaupunginosansa palvelujen ja viihtyisyyden kehittämiseksi. Monet uudistukset perustuvat sen aloitteisiin. Kalliolle rakennettu -kirja ei keskity pelkästään Hervannan sosialidemokraattien toimintaan, vaan kytkee yhdistyksen niin Tampereen kunnallispolitiikkaan kuin valtakunnalliseen politiikaan. Näkökulma molempiin pyrkii olemaan objektiivinen eikä kaihda kritiikkiäkään. Kirjassa pohditaan myös sosialidemokraattien kannatuksen romahduksen syitä ja taustoja. Teos antaa puolueen alamäelle yhden selityksen ja samalla kirjoittaa auki uusliberalismi-käsitteen. Tuon taloudellis-poliittisen ideologian, johon SDP oli hirttäytymässä ja Suomi yhteiskuntana vaarassa romahtaa vanhakantaiseksi luokkayhteiskunnaksi.