Kekkilä Kotikompostori 230 L Kestävä+, tummanharmaa

Kompostointia kaupungissa ja mökillä  

Kompostointi kannattaa. Kun pihalla on kompostori, säästät jätekustannuksissa ja saat tuloksena ravinteikasta multaa. Katso ohjeet kompostointiin eri vuodenaikoina sekä vinkit kompostorin valintaan.

Tiesitkö, että kolmasosa kotitalouden jätteestä on biojätettä? Kun se kompostoidaan, tuloksena on hyvää maanparannusainetta, säästöä jätekustannuksissa sekä vähemmän ympäristön kuormitusta ja päästöjä. 

Biojätteen kompostointi vähentää myös jätteiden kuljetusten kustannuksia ja tuo säästöä jäteastioiden harvemman tyhjennyksen ansiosta. Kun biojäte kompostoidaan tai kerätään erilliseen astiaan, tulee roskaa vähemmän ja jäteastia voidaan tyhjentää jopa neljän viikon välein. Jos taas biojäte pannaan tavalliseen sekajäteastiaan, on seurauksena nopeasti hajuhaittoja. 

Useimmissa talouksissa biojätteen kompostointi tai biojätteen lajittelu on jopa pakollista. Jätelain uudistuksen myötä viimeistään heinäkuusta 2024 lähtien lajittelu on tehtävä kaikissa kiinteistöissä ja myös omakotitaloissa, jos asutaan yli 10 000 asukkaan kunnassa. Kuntakohtaisesti velvoite voi olla voimassa jo aikaisemminkin. 

Jos asut omakotitalossa, ovat vaihtoehtoina biojätteen keräyksen tilaaminen tai keittiöjätteen kompostointi omalla tontilla omassa kompostorissa. Lisäksi naapureiden kanssa voi kerätä biojätettä yhteiseen astiaan tai kompostoriin. Kerrostalossa keräysastiasta huolehtii taloyhtiö. 

Verrattuna biojäteastian tilaamiseen ja tyhjennyksen tilaamiseen oma kompostori tuo rahallista hyötyä. Esimerkiksi Biolan Oy on laskenut, että kompostoimalla säästöä voi tulla 130–780 euroa vuosittaisissa tyhjennyskustannuksissa. Lisähyötyä tulee lisäksi kompostin tuottaman mullan käyttämisestä puutarhassa. Omakotitalon kompostointi on siis paitsi helppoa, myös hyödyllistä.

Kompostoinnin voi aloittaa myös talvella – tässä ohjeet  

1. Hanki kauttaaltaan lämpöeristetty kompostori. 

2. Laita kompostorin pohjalle viiden sentin kerros kuiviketta ja aloita käyttö. 

3. Lisää biojätteen päälle aina kuiviketta. 

4. Pidä ilmaventtiili aluksi mahdollisimman kiinni. 

5. Kun kompostori alkaa täyttyä, hautaa kuumavesipulloja pintajätteen sekaan. 

6. Kun lämpötila kompostorissa nousee, avaa ilmaventtiiliä. 

7. Tyhjennä kompostori ensimmäisen kerran noin kaksi kuukautta sen lämpenemisen jälkeen. 

8. Etenkin talvella kannattaa kompostorin toimintaa virkistää kompostiherätteellä ja energiaa sisältävällä tehokuivikkeella. 

(Lähde: Biolan)

Millainen kompostori omaan pihaan?  

Kun kompostoidaan biojätettä eli ruokien valmistuksesta tulevaa jätettä, pitää kompostorin olla suojattu haittaeläimiltä. Jos asut taajamassa, pitää kompostorin olla lämpöeristetty eli lämpökompostori. Silloin voidaan kompostoida ympäri vuoden ja myöskään hajut eivät leviä ympäristöön. 

Hyvä lämpökompostori on tiivis ja sen rakenteessa oleva putkisto auttaa kompostoitumisen tasaisuudessa. Kun kannessa on hyvät saranat, on luukun avaaminen helppoa ja turvallista. Kun kompostorissa on myös tiivis ja eristetty alaluukku, niin kompostoitunut materiaali on kätevä tyhjentää. 

Normaaliin perhekäyttöön riittää yleensä 200‒300 litran kompostori. 

Mitä lämpökompostoriin voi laittaa?  

• Keittiössä syntyvät ruoantähteet

• Hedelmien ja kasvisten kuoret sekä perkuujätteet

• Kananmunan kuoret rikottuina

• Suodatinpaperit ja kahvinporot, servietit, talouspaperit

• Kukkamullat ja kasvinjätteet 

Herättele komposti keväällä uuteen kauteen

Talven aikana komposti on saattanut nukahtaa ja maatuminen on voinut pysähtyä. Silloin kompostorin kunto täytyy tarkastaa ja herättää se uuteen kauteen kääntelemällä massaa ja käyttämällä kompostiherätettä.

Talousjätekompostiin saadaan ilmavuutta, kun siihen laitetaan vuorotellen hiilipitoista seosainetta ja typpipitoista kasvisjätettä. Hiilipitoisuutta saat esimerkiksi kuivista lehdistä, hakkeista, sahanpuruista ja puunkuorista. Typpeä taas tulee vihreiden kasvisten osista ja ruoantähteistä.

Jos sinulla on avokomposti, sen puisen kehikon kunto kannattaa varmistaa talven lumien jäljiltä. Korjaa tarvittaessa laudoitukset ja suojaavat verkot. Komposti voi olla alkukeväästä pitkäänkin jäässä. Aurinkoisina ja lämpiminä päivinä kantta tai suojapeitettä voi pitää auki ja kompostiin voi laittaa lämminvesipulloja sitä sulattamaan. Kompostin massa sulaa yleensä huhti-toukokuussa, jolloin sitä voi alkaa kääntämään. Jos komposti on kuivaa, sitä kannattaa kastella. Massa käännetään toisen kerran kesällä ja vielä kerran syksyllä.

Kompostointi mökillä  

Myös vapaa-ajan asunnolla kannattaa kompostoida. Tuloksena on ravinteikasta ja hyvää multaa, ja roskien vienti kaukana oleville jäteasemille vähenee. 

Mökillä tulee usein paljon puutarhajätettä, jolle kannattaa hankkia tai rakentaa itse oma komposti. Avokomposti kannattaa suojata niin, etteivät sieltä rikkaruohot ala levitä muualle. Siinä ei myöskään kannata kompostoida ruontähteitä, etteivät tuhoeläimet pääse niitä syömään. 

Kun perustat puutarhakompostin, pane sen pohjalle pieniä oksia tai haketta. Lisää sitten kasveja, haketta ja lehtiä kerroksittain. Jos laitat ruohonleikkuujätettä, on tärkeää lisätä sekaan kuohkeutta tuovaa tavaraa. Esimerkiksi puiden lehdet, silputut oksat ja pienet lastut voi hyvin panna mukaan puutarhakompostiin kuljettamaan ilmaa ja estämään tiiviyttä. Myös turvetta kannattaa lisätä sekaan. 

Kompostointia voi nopeuttaa sekoittamalla mukaan kompostiherätettä. Komposti käännetään seuraavana kesänä, ja valmista tulee 1–2 vuoden päästä. Koska komposti ei valmistu nopeasti, kannattaa pihalla pitää kahta kompostia. Silloin toista täytetään ja toisessa muhii melkein valmis multa.