Ora, Ihmisten yö

Ihmisten yö kuvaa petoksia, elämän rajallisuutta ja haurautta sekä merkityksellisen elämän etsintää. Se on myös romaani kuolemasta, sen kavahtamisesta ja yrityksistämme eri tavoin karata väistämätöntä tai ainakin olla ajattelematta sitä. Romaani jakaantuu kolmeen osaan ja toisiinsa kytkeytyviin tarinoihin ja ihmiskohtaloihin. Polveilevien ja toisiinsa punoutuvien tarinoiden ja ihmisten yhteinen nimittäjä on iso laivaonnettomuus, joka toistuvasti vilahtelee tapahtumissa ja niiden taustoissa: ihmisten teoissa, puheissa ja muistoissa. Onnettomuus vaikuttaa siitä selviytyneiden elämään ja arkeen monin tavoin; usein koko elämän ajan ja toisinaan hyvin yllättävälläkin tavalla. ”Ja joinakin päivinä, tiettyinä ilman ennakkovaroituksia päälle hyökyvinä ahdistuksen hetkinä, Lina ajatteli ja tunsi, ettei hän ollut oikeastaan mitään muuta kuin se yö; ei ollut Linaa myöskään sen kaiken jälkeen. Kaikki mitä hänestä oli jäljellä, tiivistyi yhteen lokakuun yöhön ja laivamatkaan. Siinä kaikki, muuta hänessä ei ollut. Siinä oli elämän alku, keskikohta, loppu. Se yö oli hän, Lina, hänen koko elämänsä. Niinä hetkinä edes äidin haudalle meneminen ja äidille puhuminen ei auttanut häntä.” Janne Ora (s.1965) tunnetaan vaikeita elämänvalintoja ja ongelmallisia ihmissuhdekuvioita kuvaavien romaanien kirjoittajana. Hänen tuotantonsa on saanut hyvän vastaanoton. ”Olemme lukeneet hyvin suuren kirjan”, kirjoittivat esimerkiksi Yleisradion kirjallisuustoimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen Tähtien suojatista (Tammi, 2011). Ihmisten yö on Oran viides romaani.