Koulu on aina ymmärtänyt heitä, jotka istuvat hiljaa ja oppivat niin parhaiten. Heitä on kuitenkin luokassa vain osa. Nyt on aika muidenkin saada puheenvuoro. On liikkumalla oppijoita, käsillä tekijöitä, erityisherkkiä, nopeita tyyppejä, hitaita lapsia, niitä, joiden ajatukset ovat kodin ongelmissa, lahjakkaita. Jokainen oppii eri tavalla. Miten kävi niiden, joille koulu oli painajainen, välttämätön paha tai ajanhukkaa? Miten rämmitään läpi suomalaisen koulun, ja minkä jäljen se ihmiseen jättää?