Seksitauteihin on perinteisesti liittynyt vahva häpeän stigma. Seksitaudit on nähty myös kansanterveydellisenä uhkana, jota on torjuttu lainsäädännöllä. Yleisimpiä seksitauteja on voitu hoitaa lääkkeillä 1940-luvun lopulta lähtien. Lähti kuin kuppa Töölöstä tarkastelee seksitautien historiaa Suomessa. Se kertoo, miten suomalainen yhteiskunta suhtautui näihin tauteihin 1900-luvun alusta tähän päivään. Teoksessa käsitellään myös seksitautien hoidon järjestämistä, käytännön hoitotyön muutoksia ja potilaan asemaa. Samalla teos esittelee seksitautien ehkäisemiseksi tehtyä työtä. ”Vismuttineuloja ei ehditty keittää, ne viskattiin vain pyllyistä suoraan pöydällä olevaan karboliuokseen puhdistumaan. Kyllä piti kiirettä kun pääsiäisen jälkeenkin eräänä päivänä oli hoidettavana 45 kuppapotilasta, jolle oli annettava neosalvarsaania intravenöösisesti ja samalla myös vismuttia takapuoleen, vain kahden tunnin sisällä.” Apulaislääkäri C. E. Sonck, Helsingin kaupungin veneeristen tautien poliklinikka, 1930-luku