Ikävöin teitä, te lapsuuteni, nuoruuteni polut: kirmata veräjältä, talon takaa polkua suoraan metsän syliin, naapuriin ja kyliin. Ei asfalttia, ei autoja, ei pölyäviä teitä, vain joustava pohja askeleen alla. Oi oikopolku! Kostea polku, sammalen tuoksu, varpaiden välistä tirsuava vesi, lammen lähellä lämmin muta. Kiveltä kivelle puron yli loikka, rantaan juoksu, sukellus järveen, koirauinti ja kuperkeikka.