K. J. Ståhlberg valittiin vuonna 1919 Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Toisen kautensa vuonna 2012 päättävä Tarja Halonen on Suomen 11. presidentti. Mikä on ollut valtionpäämiehen rooli kansallisen politiikan keskeisissä ratkaisuissa? Miten presidentin ja eduskuntakeskeisen parlamentarismin välinen jännite ja suhde ovat kehittyneet? Miten valtatasapaino on säilynyt ja muuttunut lähihistoriamme kriisiajoista uuden vuosituhannen alkuun? Kuinka olemme siirtyneet vahvan presidentin ajasta lähemmäs arvojohtajuutta? Onko muutos kansallisen politiikan ajasta globalisaation kauteen tukenut pääministerivaltaista johtajuutta? Presidentin valta tarkastelee näitä kysymyksiä instituution näkökulmasta. Presidenttiys on instituutio, jonka valtaa ja vastuuta presidentit toteuttavat vuorovaikutuksessa muiden poliittisten toimijoiden kanssa. Teos tarjoaa lähikuvia kaikkien presidenttien kausista, kriiseistä ja kompromisseista, Ståhlbergistä Haloseen. Se avaa näkymiä presidenttien vallankäyttöön, Tarton rauhasta ja lapuanliikkeestä sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin, noottikriisistä Neuvostoliiton luhistumiseen ja EU-jäsenyyteen saakka. Presidenttien erilaisia vallankäyttötapoja tutkitaan myös heidän uudenvuodenpuheissa käyttämänsä retoriikan kautta. Teosta täydentää emeritusprofessori Mikael Hidénin juridinen katsaus.