Yliopistojen odotetaan tuottavan tutkintoja ja kansainvälistä huippututkimusta entistä enemmän ja entistä tehokkaammin. Kansallisen sivistysperinnön vaalimisen lisäksi yliopistojen tulee aktiivisesti edistää yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta sekä parantaa kansainvälistä kilpailukykyä. Yliopisto-opettajien ja -tutkijoiden arkea sävyttävät autonomian väheneminen, työmäärän lisääntyminen ja työn sirpaloituminen. Työsuhteiden epävarmuus ja uranäkymien heikkous yhdistyvät kilpailuun ulkopuolisesta rahoituksesta, viroista ja asemista. Tulosohjattua autonomiaa tarkastelee akateemisen työn muuttuvia käytäntöjä ja ihanteita. Se erittelee yliopistomaailman sisäisiä jännitteitä ja virittää pohtimaan, millaisia hyvä työ ja hyvät työyhteisöt voisivat olla nykyisessä yliopistossa. Teos tarjoaa ajankohtaista tietoa yliopistojen tutkijoille, opettajille ja hallintohenkilökunnalle, tiede- ja korkeakoulupolitiikan päättäjille ja asiantuntijoille sekä kaikille yliopistokysymyksistä kiinnostuneille.