Vaikka "maahanmuuttajataustaisten perheiden" ja "suomalaisten perheiden" välillä tapahtuu rajankäyntiä ja erottautumista, perheelle annettujen merkitysten ja puhetapojen tasoilla myös samankaltaisuudet näyttävät vahvoilta. Maahanmuuton jälkeen perhesuhteita järjestetään uusilla tavoilla, sukupolvieron yli neuvotellen ja myös transnationaalisesti. Sekä sosiologisessa perhetutkimuksessa että transnationaalisuuden tutkimuksessa korostuu, että perhesuhteisiin liittyy sellaista merkityksellisyyttä ja sitkeyttä, joiden ansiosta ne säilyvät muutoksista, mahdollisista konflikteista ja välimatkasta huolimatta. Marja Peltola on väitöskirjassaan tutkinut perhettä koskevia puhetapoja maahanmuuton jälkeisinä vuosina ja vuosikymmeninä. Tutkimuksessaan hän kiinnittää huomiota siihen, miten sosiaaliset erot, kuten yhteiskuntaluokka, etnisyys, sukupolvi ja sukupuoli vaikuttavat tapoihin kuvata omaa perhettä. Tutkimusta varten on haastateltu pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia perheitä. Eri sukupolven edustajien haastattelujen kautta piirretään kuvaa katkoksien ja jatkuvuuksien neuvottelusta yhtäältä perheen sisällä, mutta tärkeällä tavalla myös suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan.