Miika Gemarjan pojan muistelukset profeetta Jeremiasta vievät lukijan Jerusalemin kohtalon vuosiin 625-586 eKr. Nuori Jeremia valittiin "rautapatsaaksi ja pronssimuuriksi", järkkymättömäksi varoitustorveksi kansalle, joka oli poikennut oikealta tieltä. Toistuva kuoleman uhkakaan ei saanut häntä vaikenemaan. Jeremiassa oli myös inhimillinen puolensa. Hänen tuskansa ja kapinointinsa vaikeassa tehtävässä tuovat hänet lähelle ketä tahansa koettelemuksissa elävää. Toisaalta Jeremian historia on puhutteleva esimerkki Jumalan johdatuksesta niin yksittäisen ihmisen kuin kokonaisen kansankin vaiheissa.