Kertoja muistelee 70-vuotista elämäntaivaltaan kuvaten norjattaren näkemystä Suomen ja Norjan kulttuurieroista. Tekijä on julkaissut Kaarnalaivan poikansa kohtalosta (yhdessä puolisonsa Sakari Kiurun kanssa) sekä Surun päiväkirjan - ja ilon (ruots. Sorgens dagbok - och glädjens). Kansikuva symbolisoi pakoa. Tällaisella kalastusveneellä kuljetettiin pakolaisia miehitetystä Norjasta turvaan Ruotsiin. Muistelija oli 14-vuotiaana mukana sellaisessa veneessä. Hän näkee myös koko elämänsä jonkinlaisena pakona - aina suurempaan vapauteen, kunnes surussaan hän löysi turvallisen sataman. Teksti kuvastaa nuoruuden rakkaudenkaipuuta ja kirjeenvaihto tulevan puolison kanssa yhteisyyden etsimistä. Kertojan taustana on pitkäaikainen työ psykologina ja perheneuvojana sekä kiinnostus kirjallisuuteen, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.