Senaatintoria ympäröivä vanha kaupunginosa ja kaupunki ovat historiansa aikana kehittyneet suuriruhtinaskunnan hallintokaupungista nopeasti kasvavaksi teollistuvaksi satamakaupungiksi, moderniksi pohjoismaiseksi suurkaupungiksi ja edelleen kansainväliseksi metropoliksi. Senaatintorin merkitystä ovat määrittäneet sitä ympäröivät instituutiot ja niiden rakennukset: Senaatin talo eli nykyinen Valtioneuvoston linna, Tuomiokirkko, Yliopisto ja sen kirjasto, Raatihuone sekä torin eteläreunan kauppaporvariston rakennukset, joista myöhemmin tuli liiketiloja ja virastoja. Torin keskeiset muistomerkit liittävät torin idean Venäjän keisarikunnan mahtiasemaan vuoden 1808-1809 jälkeen. Muistomerkkeihin kiteytyy Suomen valtiollinen rakentuminen ja identiteetti sekä torin käyttö mielenosoitusten ja kulttuuritapahtumien tilana. Yliopiston siirto Turusta Helsinkiin 1828 on Suomen sivistyshistorian merkkitapahtuma; akateeminen nuoriso ja professorit toivat uuden ulottuvuuden torin - ja Helsingin - elämään. Yliopiston rooli kansakunnan kuvan piirtämisessä, poliittisen aktiivisuuden nostattajana on ollut keskeinen. Helsingin historiassa Senaatintori lienee yksi eniten kuviin tallennettuja paikkoja. Kuviin sisältyvät C.L. Engelin laatimat rakennuspiirustukset ja vuosisadan alkupuolen piirrokset, varhaisimmat valokuvat, panoraamat ja uutiskuvat, suurien tapahtumien kuva- ja filmitallenteet, pilapiirrokset ja maalaukset. Senaatintori - Suomen sydämessä on teos Suomen keskeisimmästä historiallisesta miljööstä, sen kulttuurisesta ja poliittisesta merkityksestä. Kirjoittajat kuvaavat myös henkilökohtaista suhdettaan Senaatintoriin.