Anu Silfverbergin novellikokoelmassa kohtaavat ihmiset, joista toisella on valtaa enemmän kuin toisella. Usein ero on niin suuri, että yhteyden syntyminen on mahdotonta. Ihmistä verrataan elefantteihin ja hylkeisiin ja kaikki näyttää järjettömältä - paitsi silloin, kun toisen kohtaaminen saa aikaan jonkin uuden ymmärtämistä, tai ainakin ymmärtämään pyrkimistä. Novellien henkilöt ovat menettäneet paljon. Tunnelma on surumielinen, mutta moni tarina pitää sisällään uusia alkuja ja lohtua. Anu Silfverbergin kieli on viiltävän tarkkaa. Se vangitsee novelleihin hetkiä ja väläyksiä, joita alkaa nähdä kaikkialla. Ja mikä lopulta erottaa ihmisen eläimestä? Mikä muu kuin tavarat, velvollisuudet ja valheet?