Keskustelu vanhusten hyvästä hoidosta keskittyy usein numeroihin: montako hoitajaa, montako tuntia ilman ruokaa, montako vaippaa. Vanhusta koskevissa asioissa unohdetaan helposti itse päähenkilö ja päätöksiä tehdään vanhusta kuulematta. Vanhuksen viisautta ja elämänkokemusta voidaan hyödyntää suunniteltaessa palveluja osaamisen johtamisen avulla. Vanhus voi toimia myös kulttuurinsiirtäjänä sukupolvien ja eri kulttuurien kesken. Tämän kirjan keskeinen ajatus on nähdä vanhus oman elämänsä asiantuntijana, ainutkertaisena ja arvokkaana henkilönä, yksilönä. Kirja käsittelee yksilöllisiä eroja vanhusten aisteissa ja tarjoaa konkreettisia apuvälineitä, joilla voidaan helpottaa vanhuksen elämää. Kirja pohdiskelee myös monikulttuurisen, seksuaalivähemmistöön kuuluvan ja kehitysvammaisen vanhuksen erityistarpeita. Vanhuksen elämään vääjäämättä kuuluvan elämän rajallisuutta ja arvokasta saattohoitoa katsotaan hyvän ja arvokkaan elämän näkökulmasta: miten hoitava ammattilainen voi ylläpitää näissäkin tilanteissa toivoa. Kirjan toinen osa paneutuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Se auttaa tunnistamaan terveysuskomuksia ja riskikäyttäytymistä. Vanhusten neuvonnassa ja ohjauksessa painotetaan vanhuksen omaa toimijuutta sekä ydintiedon oivaltamista. Kirjan loppupuolella pohditaan, miten vanhuskeskeinen työ voidaan organisoida ja millaisen roolin oppilaitokset ja opiskelijat voivat tässä ottaa. Vanhusten ei pidä enää odottaa ja jonottaa: heidän vuoronsa on saada osakseen mahdollisimman hyvä elämä nyt! FT, TtM Anita Näslindh-Ylispangarilla on erikoissairaanhoitajana ja diakonissana pitkä kokemus vanhustyöstä avustajana, sairaanhoitajana ja vanhustyön johtajana. Hän toimii tällä hetkellä Metropolia-ammattikorkeakoulussa vanhustyön lehtorina.