Sata vuotta sitten Albert Einstein ilmestyi kuin tyhjästä tieteen etujoukkoihin, vaikka fysiikan kuviteltiin jo olevan valmis Newtonin, Faradayn, Maxwellin ja muiden jäljiltä. Tuntemattoman patenttivirkailijan suhteellisuusteoriat ja valon kvanttiteoria mullistivat maailman kymmenessä vuodessa. Einstein muutti avaruuden elottomasta luonnon tapahtumien näyttämöstä aktiiviseksi tekijäksi: avaruus käy jatkuvaa vuoropuhelua aineen ja energian kanssa. Aika on muuttunut venyväksi ja matkat voivat kutistua. Einstein loi pohjan myös 1900-luvun tärkeimmälle fysiikan haaralle, kvanttifysiikalle. Hän osoitti, että valo koostuu kvanteista, fotoneista. Monet arkisetkin laitteet on kehitetty Einsteinin keksintöjen pohjalta: esimerkiksi dvd-levyt, digikamerat tai GPS-paikantimet. Elämme helpommin ja tiedämme enemmän hänen ansiostaan. Suhteellisuusteorian rajat tulevat kuitenkin vastaan mustan aukon ytimessä ja maailmankaikkeuden alkuhetkissä. Gravitaatio suorastaan huutaa omaa kvanttiteoriaansa muiden luonnon perusvoimien tapaan. Olemme jälleen uuden Einsteinin tarpeessa. Jukka Maalampi on fysiikan professori joka on kirjoittanut sekä suomentanut tietokirjoja.