Aikamme sotaisuuden, pinnallisuuden ja tarkoituksettomuuden keskellä Väinö Lehtosen runot näyttävät tietä rakkauden ja hyvän tahdon täyttämään elämään - tietä toteutuvaan ihmisyyteen. Runojen sanoma on kiinteässä yhteydessä uuteen maailmankatsomukseen, kristosofiaan. Runot valavat uskoa ja toivoa ihmisen kuolemattomiin mahdollisuuksiin. Järkevyydellään, kauneudellaan ja sisäisellä voimallaan ne valaisevat ja lohduttavat totuutta etsiviä. "Oi kuule, kuinka jalokivi soi..."