Tämä kirja on tutkimus elämästä lääketieteellisen vallankumouksen aikakaudella. Geenitutkimuksen myötä ihmisen perimästä on tullut kasvavan kiinnostuksen, tutkimuksen ja säätelypyrkimysten kohde. Kysymys elämän hallinnasta perimän tasolla ei kuitenkaan ole uusi. Ihmisen perimän ongelma on kannatellut yli sadan vuoden ajan tieteellisiä, poliittisia ja populaareja keskusteluja, oli sitten puhe rotujen alkuperästä, väestön laadusta tai yksilöiden normaaliudesta ja poikkeavuudesta. Kirjan lähtöajatuksena on pohtia kriittisesti käsityksiä ihmisen biologisista ominaisuuksista ja niiden tieteellis-teknologisesta hallinnasta. Siinä seurataan perinnöllisyyslääketieteen historiaa 1900-luvulla, valotetaan rotuhygienian ja nykygenetiikan kiistanalaista suhdetta sekä analysoidaan vanhempien valintatilanteita sikiöseulontojen äärellä. Kirja osoittaa, millä tavoin lääketieteellinen tieto ja teknologia muovaavat vanhemmuutta - erityisesti äitiyttä ja naisten ruumiillisuutta. Tähän liittyy sekä eettisiä ongelmia että uusia elämänhallinnan mahdollisuuksia. Teos on suunnattu lääketieteen historiasta, sosiologiasta ja etiikasta kiinnostuneille. Se soveltuu koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääketieteen aloilla. Kirjan ote on aikalaisanalyyttinen, ja siksi se sopii myös laajemmin nykyajan erityisluonteesta kiinnostuneille lukijoille.