Marjo Isopahkalan (s. 1974, Kalajoki) esikoiskokoelma Kurpitsavaunut kertoo kasvutarinan, jossa turkistarhaajan tyttärestä kasvaa urbaani ja suorapuheinen kaupunkilaisnainen. Janisjoplinmainen Isopahkala ei säästele runoissaan taaksejäänyttä ahdasmielistä maalaisidylliä sen enempää kuin entisiä ja nykyisiä ihmissuhteitaan. Vähiten hän säästelee kuitenkin itseään. Isopahkala sai ensimmäisen kunniamaininnan J. H. Erkon runokilpailussa 2001. Hänen runojaan on julkaistu mm. Elävien Runoilijoiden Klubin vuosikirjassa MotMot 2001, Varsinais-Suomen taidetoimikunnan Uuden kirjallisuuden antologiassa Reviiri 1999, Parnassossa, Lumoojassa, sekä Tuli & Savu -lehdessä. Marjo Isopahkala on aiemmin julkaissut yhteisrunokokoelman Intohimon hullu huhtikuu (Sammakko 2001) Mika Terhon kanssa.