Tieteen väärinkäsityksen sijasta kaikki inhimillinen ja sosiaalinen on taidetta (luovuutta), joka lähtee ihmisen biologisista tarpeista tunteidensa tulkintaan, josta aikojen alusta syntyi ja kehittyy kieli. Kieli on mentaalisen ulkoinen heijastuma ja tulos biologisesta evoluutiosta, joka perustuu kahden vastakkaisen vaikutteen, kivun ja mielihyvän, jatkuvasta vuorovaikutuksesta. Näin rakentuu "yhteiskunnallisten käytäntöjen ja tunteitten tulkinnan filosofia". Esityksen tueksi viitataan useasti Marcel Proustiin. Toisessa osassa analysoidaan demokratia-käsite ja rinnastetaan Michel Foucaultin valta- käsitteeseen. Ne esitetään monivivahteisina yhteiskunnallisina käytäntöinä ja toinen toisensa ulottuvuuksina. Esitys auttaa ymmärtämään Venäjän demokratia kehitystä ja Vladimir Putinin historiallista panosta.