Philipp Christoph Hartungin (1706-1776) Metodinen klaveerinsoiton opas (Methodische Clavier-Anweisung, Nürnberg 1749) on saksalaisen kielialueen vanhin klaveerikoulu, myöhempien pianokoulujen edeltäjä. Sen suomenkielinen laitos, jossa on 106 sivua, on kovakantinen ja rakenteeltaan kolmiosainen: suomennos - nuottiesimerkit - kommentaarit. Julkaisu on samalla kertaa sekä kirja että nuotti, joka pysyy auki nuottitelineellä ja kestää sivujen kääntelyn. Kannessa on väripainatteena fortepiano vuodelta 1788. Nuottisivuja on kaikkiaan 35. Kommentaareissa tutkimuksellinen aparaatti sitaatteineen on sijoitettu petiitillä painettuun alaviitteistöön, josta käsin se on koko ajan hyödynnettävissä. Kirjan tarvitsijoita ovat ennen muuta pianopedagogit, pianonsoiton opettajat sekä musiikkioppilaitokset, opistot ja kirjastot. Teoksen ilmestymisajankohta, 1700-luvun puolivälin tienoo, on musiikissa tyylihistoriallisesti keskeinen. Klaveeritaiteen tutkimuksessa se kuuluu polttopistealueisiin.