Annikki Tillanen on kirjoittanut lämpimän muistelmateoksen isästään, monitoimisesta herännäis- ja kirkollisesta vaikuttajasta Erkki Kurki-Suoniosta. Kirja on samalla kulttuurishengellinen katsaus maamme itsenäisyyden alkutaipaleelle, sotavuosiin ja sodan jälkeiseen aikaan. Nykyiseen kirkolliseen elämistodellisuuteen asti ulotutaan, kun katsotaan, millaisin ajatuksin elämänsä viimeisinä aikoina Erkki Kurki-Suonio punnitsi kirkkovirsikirjaa, joka oli tulossa käyttöön 1986. Kirjan sisältämä kuvaliite kertoo paljon maamme historiasta. Samalla se antaa ajattelemisen aihetta siitä valtavasta muutosnopeudesta, jossa viimeisimmät vuosikymmenet on menty. Heikkoa voimaa on kirja rakkaudesta isään ja isän muistoon. Se on myös kirja rakkaudesta herännäisyyteen ja Siionin virsiin. Jotakin paradoksaalista voimaa Erkki Kurki-Suoniosta kertoo, että elämänsä loppuvaiheissa, hääseuroissa Karhunmäen opistolla, jotkut häävieraat arkailivat runoja: "Mitä Kurki-Suoniokin sanoo?" Sanoihan se: "Joka kodissa pitäisi olla kirjahyllyssä Kalevala ja Raamattu vierekkäin."