Koko lähes kuusikymmentä vuotta kestäneen kirjailijanuransa ajan Veikko Huovinen julkaisi juttuja ammatti- ja aikakauslehdissä. Nuorena metsäylioppilaana hänen julkaisuväyliään olivat esimerkiksi Metsälehti tai Metsäylioppilas-lehti, sitten vaikkapa Kaltio, Kansan Kuvalehti, Apu tai Suomen Kuvalehti. Lehtikirjoittajan uransa hän aloitti kotiseudun luonto- ja savottatunnelmien haanpääläisenä kuvaajana, mutta siirtyi vähitellen paitsi ajankohtaisten ilmiöiden kommentaattoriksi myös täysin omalakiseksi humoristiksi, jonka lyhyet erikoiset sävähdyttivät groteskilla ja häikäilemättömällä otteellaan. Monet lehtijutuistaan Huovinen julkaisi teoksissaan, mutta paljon jäi myös kirjojen ulkopuolelle. Luonnonkierto on valikoima Veikko Huovisen lehtitekstejä sekä julkaisemattomia käsikirjoituksia. 50-luvun alun kirjailija kulkee tarkoin korvin ja aistein kainuulaisessa maisemassa, ja retkiensä satoa hän korjaa pitkään tuotannossaan. Vanha, jopa vuosisadan taakse kurkottava maailma on vielä lähellä, ja sitä kohtaan kirjailija tuntee vahvaa vetoa. Mutta vähitellen hän alkaa tarttua oman aikansa aiheisiin: uutisiin, politiikkaan, urheiluun. Huovisen kielellinen iloittelu, kirjallisuuden eri lajeilla leikittely, korkean ja matalan häikäilemätön sekoittaminen tuovat aivan uuden äänen suomalaiseen kirjallisuuteen. Luonnonkierron kirjoitukset ovat Huovisen lukijalle innostava löytö. Kirjailija on rennoimmillaan, hän kokeilee, leikittelee, pakinoi, testaa huumorin rajoja. Mikään inhimillinen eikä varsinkaan eläimellinen ole Luonnonkierrolle vierasta.