Metsän kuningas, korven valtias, myyttinen karhu. Pohjoisten kansojen pyyntikulttuureissa karhulla oli monin tavoin keskeinen asema. Metsän valtiaan ympärille kietoutui valtaisa määrä uskomuksia, rituaaleja ja myyttejä, jotka juontavat juurensa kaukaa kivikaudelta. Ne kuvastavat karun kauniilla tavalla karhun paikkaa ihmisen mielenmaisemassa. Useat alkuperäiskansat uskoivat olevansa karhun jälkeläisiä tai ainakin sukulaisia aikojen alusta saakka. Toiset heistä katsoivat öiselle pohjoiselle tähtitaivaalle ja näkivät siellä karhun alkukodin, josta myyttinen eläin laskettiin alas maan päälle. Karhua kunnioitettiin, lepyteltiin, kartettiin, pelättiin ja myöhemmin vainottiin vaarallisena henkipattona. Perinteentutkija Pasi Klemettinen etsii karhun jättämiä jälkiä useiden eri kulttuurien mytologioista. Myyttinen matka vie lukijan suomalaisen korpikansan karhunpeijaisista aina Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteisiin ja Kaukoidän uhriseremonioihin asti.