Pohjoinen säilytti pitkään salaisuutensa. Antiikin kreikkalaiset kutsuivat luoksepääsemätöntä, äärimmäistä pohjoista Thuleksi. Arktinen seutu oli viimeinen alue maan päällä, jonka ihminen tutki ja kartoitti. Ultima Thule kertoo pohjoisten löytöretkien 2500-vuotisesta historiasta - Pytheaasta Pearyyn - antiikin ajoista viikinkien ja suurten löytöretkien kautta aina pohjoisnavan valloittamiseen asti. Tuntematon pohjoinen piirtyy teoksessa esiin varhaisten purjehtijoitten kuten Erik Punaisen, Barentsin ja Beringin tai erämaaretkeilijöiden kuten Tseljuskinin ja Franklinin huimien seikkailujen kautta. Valaanpyytäjien ja Kaukoitään pyrkivien kauppiaiden tarinat tuovat värikkään lisänsä Ultima Thulen mysteeriin. Suurten tutkimusmatkailijoiden - Cookin, Nordenskiöldin ja Amundsenin - matkat kertovat lukijalle rohkeudesta ottaa suunta tuntemattomaan pohjoiseen. Nansenin ja Pearyn miltei uskomattomiin suorituksiin ei riittänyt pelkkä rohkeus ja kestävyys. Ääriolosuhteissa selvisivät vain ne retkikunnat, jotka liittoutuivat luonnon kanssa ja ottivat oppia alkuperäiskansoista, ihmisistä, jotka olivat asuneet pohjoisessa kauan ennen eurooppalaisten tuloa. Ultima Thule kertoo myös pohjoisen kartografian ja navigoinnin kiehtovasta historiasta, siitä, miten myyttinen pohjoinen vähitellen jäsentyi kartoille ja tuli osaksi eurooppalaisten maailmankuvaa. Teoksessa tarkastellaan ensi kertaa laaja-alaisesti - osin myös ennen julkaisemattomien alkuperäispiirrosten ja -karttojen avulla - niin idästä kuin lännestä käsin tehtyjä arktisia löytöretkiä. Ultima Thule -teoksen ainutlaatuinen kuva-aineisto on koottu lukuisista Euroopan museoista, yksityiskokoelmista ja arkistoista.