Tuuli ja kissa on Lassi Hyvärisen kolmas runoteos. Taajama-alueen ulkopuolisessa säemaisemassa käyskentelevät ja keskustelevat muun muassa kissa, tuuli, mehiläistarhuri ja nainen sipulinvarsihameessa, ikään kuin kaikella taianomaisella olisi siellä retriitti. Absurdi ja anarkistinen todellisuus kääntyy teoksessa vähitellen päälaelleen. Mielikuvituksellista asetelmaa vasten alkaa korostua ystävyyden, omien unelmien ja uteliaisuuden merkitys, sekä ympäristöstä huolehtiminen, elämän edellytykset. Ilmaisua hallitsevan huumorin leimahtelusta piirtyy myös kaihoa ja viisautta, jopa koskettavia pelkotiloja. Näin teos ei totuttuun tapaan osoita esimerkiksi sitä, miten unenomaisiin ilmiöihin todellisuus voi jakaantua, vaan miten unenomaisuus jäsentyy todellisuudeksi: "Alan luetella..."