Tutkimuksessa käsitellään julkista virantäyttöä koskevia syrjintäkieltoja. Tutkimuksen kohteena oleva normisto käsittää kansallisen normiston ohella eurooppaoikeudellisen ulottuvuuden. Työssä valaistaan eri syrjintäperusteiden tunnusomaisia piirteitä ja sisällöllisiä elementtejä. Syrjintäkiellot liittyvät monin tavoin yleisiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin samoin kuin näiden taustalla olevaan oikeudenmukaisuusajatteluun. Tarkastelu kohdistuu virantäyttöön valtionhallinnossa ja kunnallishallinnossa, joskin myös kirkollishallinto otetaan huomioon. Viranomaisen näkökulmasta tarkasteltuna syrjintäkiellot muodostavat virantäyttötilanteessa päätöksentekoa sitovan normatiivisen kriteeristön. Nimitysharkinnan lähtökohtaisia sisällöllisiä perusteita ovat kelpoisuusvaatimukset, perustuslain 125.2 §:n yleiset nimitysperusteet ja hallinto-oikeudelliset periaatteet. Ne muodostavat sen sääntelykokonaisuuden, mikä jäsentää nimittävän viranomaisen päätöksentekoa ja harkintaa virantäyttötilanteessa. Tätä täydentävät hallinnolliseen menettelyyn liittyvät vaatimukset. Ne koskevat etenkin asian selvittämistä ja päätöksen perustelemista. Syrjimättömyyden periaate kohdistaa kärkensä aineelliseen nimitysharkintaan, joskin sillä on merkitystä myös hallinnollisen menettelyn kannalta.