Ulosoton lähtökohta on, ettei sivullisen omaisuutta saa ulosmitata toisen henkilön veloista. Laissa säädetyissä tilanteissa tästä voidaan kuitenkin poiketa. Sivullisen omaisuus saatetaan ulosmitata myös siksi, ettei omaisuuden kuulumista velalliselle ole kattavasti selvitetty, vaan ulosmittaus perustuu olettamaan velallisen omistuksesta. Teoksessa tarkastellaan sitä, miten uuden ulosottokaaren presumptiosäännökset vaikuttavat sivullisen asemaan. Merkitystä on muun muassa sillä, milloin omistusolettaman katsotaan syntyneen ja millaisella näytöllä se voidaan kumota. Omana kokonaisuutenaan teoksessa käsitellään sekä teoreettisesti että oikeuskäytännön valossa keinotekoisia järjestelyjä koskevaa säännöstä, joka oikeuttaa ulosmittaamaan sivullisen muodollisesti omistaman omaisuuden, jos sen katsotaan tosiasiallisesti kuuluvan velalliselle. Lainopillista tarkastelua täydentää perusoikeuslähtöinen argumentointi ja empiirisen aineiston hyödyntäminen. Teoksessa yhdistetään empiirinen tutkimus lainopilliseen tarkasteluun. OTL Heidi Lindfors toimii prosessi- ja insolvenssioikeuden tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Teos on hänen väitöskirjansa.