In his doctoral research Tero Nauha develops models for thinking and practice where artistic research and practice become critical tools against the presumed immanence of capitalism. The research consists of three artistic works which create a critical inquiry on the biopolitical management of subjectivity. It produces a critical argument counter to the philosophical assertions of schizoanalysis being one of the first inquiries in artistic research where the post-structural theory of Gilles Deleuze and Felix Guattari is set in the context of immaterial labour and political theory of the post-industrial capitalism. Esitys- ja kuvataiteilija Tero Nauhan väitöstutkimus tarkastelee kriittisesti taiteellisen työskentelyn sekä Nauhan immanentiksi kapitalismiksi nimeämän taloudellisen kontekstin suhdetta. Tutkimuksen lähtökohtana ja keskiössä on Gilles Deleuzin, Felix Guattarin ja Jean Ouryn kehittämä skitsoanalyysi, joka rinnastetaan talouden, taiteellisen työskentelyn ja yleisten työn muotojen paradigmaattiseen muutokseen. Nauha esittää taiteellisen tutkimuksen näkökulmasta kritiikkiä kapitalismin oletettua hegemoniaa kohtaan sekä argumentoi skitsoanalyysin teoreettista ajattelua vastaan. Pyrkimyksenä on luoda ajattelun ja toiminnan malleja, joiden avulla taiteellinen työskentely ja tutkimus voivat toimia kriittisenä välineenä kapitalismin immanenssia vastaan.