Kauko Tiili kävi koulunsa 1918-1932. Ravansaaren poika on huumorilla ryyditetty aikalaiskuvaus koulupojan elämästä Ravansaarella ja Viipurissa. Koulunkäynnin, reippaiden leikkien ja urheilun lisäksi Kauko ehti lapsuudessaan olla myös höyrylaivan lämmittäjänä, kulkea ylös Saimaan kanavaa, ja kävipä hän Leningradissa ja Laatokalla saakka. Hän näki myös Ravansaaren suuren tulipalon 8-vuotiaan silmin. Oppikouluajan Viipuria katsellaan kulttuuria harrastavan, urheilullisen ja ujon nuorukaisen silmin. Viikot Kauko asui kortteereissa, joita oli eri vuosina suomalaisissa, venäläisissä ja saksalaisissakin kodeissa. Viikoittaiset kotimatkat olivat tärkeitä ja mieleen jääviä, sillä Ravansaarella odotti oma koti ja äidin leipoma kaalipiirakka.