Regarding its temporal nature, music is sensed by means of momentary perceptual reflections that escape all attempts to analyse it by referring to the temporally static conceptualization. In order to go beyond the customary music analytic tradition the author, Timo Laiho, has elaborated a new analytic-generative methodology (AGM) that considers music from the viewpoint of its perceptual and temporal organization. This endeavour, while exemplifying musical temporality mainly referring to 20th century modern music, aims to develop a comprehensive theoretical and unifying background for analysing, composing and performing practises. In addition, by examining the temporal and contextual factors involved in perceptual experience, the book outlines a cognitive model, which provides a framework for a broader sub-semiotic art-analysis. The overall research is carried out in reference to interdisciplinary readings of the diverse present day scientific inquiries, including poststructuralist philosophy, linguistics, semiotics and modern physics. The treatment also offers an interpretative account of quantum physicist David Bohm's influential implicate order theory. Timo Laiho (born 1957) is a composer and music analyst. He received his master degree at the Sibelius-Academy in Helsinki of composition and music theory (2004). Laiho's compositions have received awards in several composition competitions in Finland and abroad. During the years 2007-2012 he has worked as a researcher at the Department of Philosophy, History Culture and Art Studies-Faculty of Arts, Musicology in the University of Helsinki. - this thesis is a significant contribution to ongoing and emerging discussions of analytical praxis in music. Indeed, the scope of its thought has much to offer disciplines beyond music, such as biology, where the new systems approach is changing our view of the world. Alastair Borthwick, University of Hull Sisällön kuvaukset (suomi/englanti). Musiikin jäsentymisellä - tai yleisemmin musiikin "mielekkyydellä" - on ensisijainen suhde konkreettiseen, ajalliseen havaintoon. Objektiiviselle lähestymistavalle on tieteen harjoittamassa merkityksessä tunnusominaista ylemmän tason käsitejärjestelmiin tukeutuminen. Silloin tietoisuuden muodostumiselle olennainen vuorovaikutus ylempien käsitejärjestelmien ja alempien, havaintokokemukselle perustuvien tasojen välillä jää huomioimatta. Perception, Time and Music Analysis - An Introduction to Analytic-Generative Methodology (AGM) pyrkii musiikillisten esimerkkien valossa tämän ongelman selventämiseen kognitioteoreettisen mallin avulla, joka eräänlaisena sub-semioottisena lähestymistapana muodostaa perustan myös laajemmalle taide-analyysille. Tutkimuksen olennainen sisältö on musiikin hahmotuksessa ja uudenlaisen, havainnon ja ajan huomioivassa musiikkianalyysissa. Väitöskirjassa esitellään tutkimuksessa kehitetyn analyyttis-generatiivisen musiikkianalyysin (AGM) teoreettiset lähtökohdat sekä metodologian sisältämä analyyttinen käsitteistö. Vaikka tutkimuksen viitekehykseksi muodostuu perinteistä musiikkianalyysia koskevan tarkastelun lisäksi laaja-alaisesti jälkistrukturalistinen filosofia, kielitiede, semiotiikka ja modernin fysiikka, kehitetään väitöskirjassa tarkasti määritelty käsitteistö käytännön musiikkianalyysia silmällä pitäen. Koska tutkimuksen lähtökohta pohjautuu havaintoa ja aikaa koskevien musiikillisten rakenteiden tarkasteluun, kytkeytyy se rakenteellisen tarkastelutapansa osalta myös keskeisesti kvanttifyysikko David Bohmin "implikaatin järjestyksen" teoriassaan esittämien järjestysperiaatteiden havainnollistamiseen. Väitöskirjassa esitettävä musiikkianalyyttinen metodologia (AGM) pyrkii luomaan systemaattisen perustan erityisesti 1900-luvun alun post-tonaalisen että sitä myöhemmän sarjallisen musiikin analyysille. Perception, Time and Music Analysis - An Introduction to Analytic-Generative Methodology (AGM) introduces the theoretical principles and analytical concepts of analytic-generative methodology in order to specify the temporal organization of music from a viewpoint of perceptual experience. Regarding this aim the present dissertation offers a descriptive model of cognition based on the temporal interaction of outside and inside structures of cognitive processing. This model endeavours to provide solutions for the problematic mechanisms related to the structural organization between high and low levels of sensory perception (often referred to as a "meaning barrier"), which even from the point of view of present day cognitive science remain unspecified. The presented cognitive model also provides a framework of sub-semiotic studies, which as a broader discipline can be understood as a basis for a more general art-analysis. The main target of the present approach, however, is music analysis. Key structural features of analysis are connected with the principles of differentiation and analysis of movement. Although the basic research related to AGM reflects a variety of different scientific/philosophic disciplines (i.e. poststructuralist philosophy, linguistics, music analysis, semiotics, modern physics etc.), the theoretical background relies much on the structural aspects of the quantum physicist David Bohm's theory of implicate order. In this sense the present AGM, referring to concrete, analytic-generative examples of musical organization, offers an interpretative account of Bohm's influential theory.