Maanviljelysneuvos Erkki Pullinen (1871-1934) eli oikeaan aikaan. Maanviljelys siirtyi kaksippiikisahrasta ja viikatteesta kääntöauraan ja niittokoneeseen. Hän pääsi yhtenä ensimmäisistä suomenkieliselle oppikoulutielle ja lukemaan hallintotutkinnon. Tosin Antrean isäntien mielestä "ei tuu Pullise pojast herraa, tullee vaa akranoomi", kun kuulivat uudesta opintolinjasta. Sortokausi, itsenäistyminen, nuoren tasavallan kasvukivut tarvitsivat hyvähermoista koulutettua miestä. Hän tuli oikealle paikalle. Väestö eli 80-prosenttisesti maataloudessa. Maanviljelysseura tarvitsi häntä kouluttamaan ja johtamaan. Samoin keskusliitto. Tasan sata vuotta sitten ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa hän aloitti neljännesvuosisadan pituisen poliittisen uran. Lainopillinen tutkinto loi pohjaa johtotehtäville, vaikkapa itsenäisyyspäätöksessä 6.12.1917. Kaksi pitkää ministerikautta antoi mahdollisuuden vaikuttaa, vaikkapa ensimmäiseen automobiiliasetukseen 1922. Politiikassa kuohui, Vennolan II hallituksesta murhattiin ministeri ja Kallion I hallituksen aikaan vangittiin kokonainen 27 hengen eduskuntaryhmä. Hän oli oikea mies. Ehtymätön aloitehirmu ja tosi suhdetoimintamies.. Helsingissä häntä oikein pelättiin. Hyvä valitsemaan toteuttajat. Puheenjohtaja, jonka johdolla kokoukset olivat "kuin juhlahetkiä. Riitakokoukset muuttuivat Pullisen taitavalla ja miellyttävällä johdolla yhteenkuuluvaisuutta luoviksi tilaisuuksiksi", sanoo aikalainen. Kahdeksanlapsisen perheen isä ennätti hoitaa tasapainoista perhettään marttajohtaja Emminsä kanssa. Hänen perustamiensa sekä johtamiensa koulujen ja järjestöjen luettelo on suorastaan tyrmäävä. Maamieskouluista emäntäkouluun, tuberkuloosiparantolaan, mielisairaalaan... Tällainen oli tämä meidän Erkki, Pulla-herra Antrean Pullilasta.