Ompelijatar Ida Josafa Digert Turun läänin Koskelta kuului maan hiljaisiin. Jälkeensä hän jätti kuitenkin poikkeuksellisen perinnön pitäessään päiväkirjaa 1890-luvulla. Tarina, jonka päiväkirja kertoo, ei ole yksin Idan. Siihen punoutuu monta säiettä: perheen, kylän, kappeliseurakunnan, emäpitäjän ja lopulta koko Suomenmaan vaiheita 1800-luvun puolivälistä nykyhetkeen saakka. Näyttämöinä ovat tupa ja sali, käräjähuone ja kylänraitti. Tarinan suuria sanoja ovat valta ja maine, totuus ja oikeus, henki ja aine. Anna Makkosen kiehtovan mikrohistorian taustalla kulkevat suuret linjat - herätysliikkeet, suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutus, kansalaisyhteiskunnan synty. Keskiössä on kuitenkin ruohonjuuritaso, ihmiset ja heidän peri-inhimillinen elämänsä.