Suomen aluemurteet ovat varsinkin 1900-luvun puolivälin jälkeen maassamuuton ja kaupungistumisen yleistyttyä lähentyneet toisiaan. Ne ovat silti edelleen ajankohtainen puheenaihe: kielenkäyttäjät havainnoivat ja kommentoivat jatkuvasti murre-eroja. Kielitieteessä on alettu tutkia tavallisten ihmisten murre- ja kielikäsityksiä, mikä on synnyttänyt uuden tutkimussuuntauksen, kansanlingvistiikan. Monipuoliseen haastatteluaineistoon perustuva teos selvittää, millaisia mielikuvia murteet herättävät suomalaisnuorissa ja miten he eri murteisiin asennoituvat. Aineisto on kerätty Pohjois- ja Etelä-Karjalasta sekä pääkaupunkiseudulta. Teos antaa tietoa siitä, mitä piirteitä aluemurteisiin liitetään ja kuinka niistä puhutaan. Aineisto paljastaa myös, vaikuttaako maantieteellinen tausta nuorten murrekäsitykseen ja mistä nämä käsitykset ovat peräisin. Marjatta Palander on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.