Elina Loukon esikoiskokoelma on yhdistelmä esikoisteoksille tyypillistä elämänkokemuksen ruodintaa, samalla Louko kuitenkin ottaa kantaa yleispätevämminkin olemassaoloon ja elämän kipukohtiin. Runoilijan asenne on odottava, sillä tulevaa ei voi ennustaa, tuulen kyllä tuntee ihollaan, mutta näkemään sitä ei pääse. Eikä koko elämää koe, ennenkuin on sen elänyt. Kantaaottavaa ja tunteita kantavaa nykylyriikkaa.