Demokratiaa vai toimintaa? Näkökulmia kansalaislähtöisen verkkopolitiikan teoriaan ja käytäntöön Tutkimus analysoi kansalaislähtöistä internet-politiikkaa. Tutkimuksessa vertaillaan osallistavan hallintokulttuurin verkkodemokratia-hankkeiden (esim. Suomen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 2003-2007, Tampereen kaupungin Osallistuminen-verkkosivusto) ja aktionistisen verkkopolitikoinnin (esim. prekariaatti.org, Lordi-protesti, kansalaisvalvonta) ominaispiirteitä. Tutkimustuloksena esitetään, että verkossa kansalaislähtöinen politiikka muuttuu aiempaa yksilöityvämmäksi toiminnaksi, joka tuottaa internetistä radikaalidemokraattisen "kenen tahansa" saatavilla olevan julkisen tilan. Kansalaisten osallistumista analysoivat demokratiateoriat ja verkkodemokratiakokeilut perustuvat kollektivistisille politiikkakäsityksille, jotka eivät vastaa kansalaistoimijoiden kokemuksia internet-ympäristön toiminnallisista mahdollisuuksista. Verkossa kuka tahansa voi pyrkiä laukaisemaan vapaana vellovan mielipiteiden sirkuksen ja kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi klikata itsensä mukaan verkostomaiseen toimintaan. Tutkimus osoittaa, että internet politiikan toimintaympäristönä näyttäisi tarjoavan mahdollisuuksia kansalaisten aktivoimiselle. Asioiden kärjistyminen ja verkossa esille nousevat selkeät vastakkainasettelut voivat palauttaa politiikasta etääntyneitä ihmisiä takaisin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Esimerkiksi sosiaalisen median verkostoissa jonkin poliittisen asian kannattajat ja vastustajat voivat mobilisoitua hyvinkin nopeasti. Parveilevat verkkokeskustelut voivat polarisoitua tai niissä voi syntyä kollektiivista älykkyyttä, jonka seurauksena kollektiivinen toimijaverkosto ryhtyy yhteistoimintaan. Julkisen vallan tarjoamille osallistumiskanavien rinnalle on kehittynyt monipaikkainen ja -tilainen verkosto, jossa kansalaiset toimivat omaehtoisesti. Tutkimuksessa esitelty osallistava hallintokulttuuri avaa tiloja kansalaisten omaehtoiselle politikoinnille, joka tosin on heikosti motivoitunut hyödyntämään julkisen hallinnon ylläpitämiä keskustelukanavia. Osallistavan hallintokulttuurin kehittelyä ei ole kuitenkaan syytä hylätä vaan erityisesti paikallistasolla on syytä kehitellä osallisuushankkeita, joissa asiat ovat helposti lähestyttäviä ja voidaan aidosti pyrkiä kuuntelemaan kansalaisia. Tämä tutkimus osoittaa, että uudenlainen kansalaislähtöinen politiikka on haastamassa vaaliosallistumiseen perustuvaa poliittisen osallistumisen kulttuuria hyödyntäen aktiivisesti vuorovaikutteista informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Poliittisesti merkittävintä verkkoviestinnässä on sen de-medialisoiva vaikutus, joka tarkoittaa massamedian hallitseman välittäjä-roolin murtumista ja horisontaalisen viestinnän esiinnousua. De-medialisoitunut verkkoympäristö on muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi. Tämä ennakoi uudenlaisten toiminnan muotojen ja tyylien ilmaantumista politiikan kentälle, uusien asioiden politisoitumisia ennakoimattomasti sekä julkisen poliittisen keskustelun intensiteetin lisääntymistä.