Muusat tunnetaan taiteiden jumalattarina. Taiteilijan työtä kuvattaessa juuri muusat liitetään luovuuteen, jumalallisuuteen, innoittuneisuuteen ja selittämättömään - niiden myötävaikutuksella syntyy taiteellinen teos. Muusat eivät ole vain mytologiaa, vaan taiteilijan rakastettuna muusa on myös lihaa ja verta oleva ihminen, joka läsnäolollaan siivittää taiteilijan työtä. Paitsi palvottu ihailun kohde ja inspiraation lähettiläs, muusa voi olla myös arjen tuttu myötäeläjä ja työn edellytyksistä huolehtija. Joillekin yksi muusa ei ole riittänyt, vaan teosten inspiroijiksi on tarvittu useampia muusia. Jotkut muusat, kuten Alma Mahler tai L. Onerva, ovat ehtineet olla useampien taiteenalojen muusina. Aihe tuo esiin suuren joukon taiteilijoita ja heidän kertomaansa, Toivo Kuulasta Einojuhani Rautavaaraan, Akseli Gallen-Kallelasta Pablo Picassoon, Edith Södergranista Mika Waltariin ja Helvi Hämäläiseen. Aino Räty-Hämäläisen teos pohjaa laajaan taiteen tuntemukseen ja aineistoon. Teoksen kokoaminen ja kypsyttely on ollut tekijälle vuosien kiinnostuksen kohde. Kiehtova aihe vangitsee myös lukijan. Filosofian tohtori Aino Räty-Hämäläinen on vaikuttanut pitkään suomalaisessa kulttuuri- ja taide-elämässä. Hän on toiminut mm. Helsingin kulttuurijohtajana, Yleisradion taide- ja kulttuuritoimittajana ja suosittuna kolumnistina ja luennoitsijana. Hän on julkaissut lukuisia teoksia sekä toimittanut runoantologioita ja taiteilijoiden elämäkertoja - viimeisimpänä Seela Sella, Se palaa.