Viivi onnistuu raahaamaan kertojan matkalle Konyaan ja Kappadokiaan. Tulivuorten tuhkasta ja laavasta syntyneessä maisemassa matkaoppaiden kertomusten hahmot alkavat elää. Mongolien, arabien, seldäukkien ja bysanttilaisten välien selvittelyn keskeltä lentävä matto vie heidät Konstantinopoliin ja Istanbuliin, jossa Ottomanien valtakunnan ja sulttaanin haaremin salaisuudet raottuvat. Lopuksi aikamatkalaiset joutuvat seuraamaan Atatürkin mukana Gallipolin taisteluja. Olemme pysähtyneet nahkakujalle. Oloni on kuin lottovoittajalla? Ollaan kahtelemassa mualimmoo. Pitäs ostoo nahkavyä, on tarkoitukseni sanoa Viiville, mutta Viivi on kadonnut. Viiviä viedään kovaa vauhtia nahkatakkimyymälään. Käsikirjoitus on sama kuin Antalyan mattomyymälässä. Sitruunateetä, rakia, myyjät kertovat olleensa pari vuotta Tampereella. Viivi on epävarma, mutta minä innostan häntä ostamaan vaalean beigen värisen takin. Tämä sopii vain keijukaisille. Tämä sopii juuri rouvalle, vakuuttaa myyjä vieden sanat suustani. Viivin takki ei ole mikään halpuutettu nahkatuote, sillä myyjä osaa laskea yhteen eurot ja Turkin liirat.