Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön kohtalonvuodet. Taloudellinen nousukausi, koulutustason kasvu ja yksilöllisyyden ihannointi saivat 1980-luvulla tutkijat ennustamaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n loppua. Toisin kävi. Suomi sukelsi talouslamaan, ja kesällä 1992 joka viides SAK:n jäsen oli työttömänä tai lomautettuna. SAK ei lamaantunut, ja sen jäsenmäärä kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Kolmikantaisen työmarkkinapolitiikan kulmakivenä SAK on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään, ostovoimaan, sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin. Historiateos avaa näkymän Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön toimintaan 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Samalla se tarkastelee koko suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriaa aikakaudella, joka muutti niin Suomen sisäisiä suhteita kuin asemaa maailmassa.