Suomalaisessa kilpailuyhteiskunnassa yksilöistä halutaan kasvattaa yrittäjämäisiä kansalaisia eli aktiivisia ja itsenäisiä toimijoita, jotka ovat itse vastuussa omasta työllisyydestään ja hyvinvoinnistaan. Oppilaita ja opiskelijoita harjaannutetaan sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen esikouluista yliopistoihin: 14-vuotiaat osallistuvat bisneskursseille, lukiolaiset erikoistuvat yrittäjyyteen eikä opettajuudenkaan malli ole enää kansankynttilä vaan markkinoija. Tässä kirjassa etsitään vastausta kysymykseen, millaiseen maailmakuvaan yrittäjämäisyyden ihanne liittyy. Minkälaisia ihmisiä ja työntekijöitä sen nimissä halutaan kasvattaa? Entä ketkä ovat kilpailuyhteiskunnan "toisia"? Kuinka yrittäjämäisyyden tavoite muovaa ihmisten käsityksiä itsestään, työstään ja toimijuudestaan? Suomessa ei ole julkaistu aiemmin yrittäjyyskasvatusta käsittelevää teosta, jossa näitä aihepiirejä tarkasteltaisiin suhteessa valtaan ja kysymyksiin ihmisten yhdenvertaisuudesta. Kirjassa tutkitaankin yrittäjämäisyyden ihannetta sosiaalisten erojen, kuten sukupuolen ja yhteiskuntaluokan, näkökulmasta. Aihetta lähestytään eri tieteenalojen ja eri menetelmien avulla. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi yläkoulun opettajien käsitykset oppilaidensa yrittäjämäisistä kyvyistä, vanhempien asenteet yrittäjyyskasvatukseen, oppilaanohjauksen käytännöt, naisyrittäjyyskoulutus sekä yliopistokulttuurin muutos. Kirjassa pohditaan myös tapoja vastustaa markkinoiden ja talouden ylivaltaa koulutuksessa. Yrittäjyyskasvatus hallintana on suunnattu kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkijoille ja opiskelijoille, mutta se tarjoaa myös laajemmalle yleisölle tuoreita ja kriittisiä näköaloja kasvatuksen ja koulutuksen päämäärien pohtimiseksi.