Mitä akateemiset nuoret tarkoittavat yrittäjyydellä arvottaessaan sen myönteisesti tai kielteisesti? Miten yrittäjyys rakentuu akateemisten nuorten puheissa yleisellä tasolla ja akateemisuuden viitekehyksessä? Minkälaisia asenteita akateemisesti koulututut nuoret ilmaisevat yrittäjyydestä sekä akateemisuuden ja yrittäjyyden yhteensovittamisesta? Onko korkeakoulutetuista nuorista yliopistokoulutus yrittäjyyden resurssi tai este? Arvioivatko akateemiset nuoret yliopiston yrittäjyyteen kannustavaksi? Tutkimuksessa perehdytään kvalitatiivisen asennetutkimuksen keinoin retorisen sosiaalipsykologian näkökulmasta siihen, millaisiksi asenteiksi yrittäjyys konstruoituu yliopistonuorten puheissa ja ylipäätänsä miten itsensä työllistämiseen asennoidutaan. Lisäksi tarkastellaan, onko korkeakoulutaustassa jotain millä voidaan perustella yrittäjyyden arvottamista myönteiseksi tai kielteiseksi ja tuoda näkökulmia siihen, miksi harva akateeminen nuori päätyy yrittäjäksi. Tarkastelun kohteina ovat akateemisten nuorten kannanotot ja niiden perustelut, ilmaistut yrittäjyysintentiot huomioidaan. Tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkastellaan itsenäisyyden/vapauden (yrittäjyyden ideaalin) ja ulkopuolisista tahoista riippuvuuden näkökulmista. Lisäksi yrittäjyys määrittyy vastikkeelliseksi työksi, johon sisältyvään taloudelliseen riskiin asennoitumisessa on eroavuuksia. Yrittäjyys työllistymisvalintana arvioidaan akateemiselle relevantiksi, kun akateemisuus määrittyy yrittäjyyden resurssiksi (tuo uskottavuutta ja antaa valmiuksia) - ja irrelevantiksi, kun akateemisuus määrittyy yrittäjyyden esteeksi, tarpeettoman korkeaksi koulutukseksi tai kun yrittäjäksi ryhtymistä selitetään yksilön tekijöillä. Akateemisen yrittäjyyden esteiksi nousevat mm. ongelmat osaamisen tuotteistamisessa ja yrittäjyysperinteiden vähyys. Yliopiston väitetään sosiaalistavan akateemiset nuoret arvoille ja käytännöille, jotka eivät kannusta yrittäjyyteen. Opiskelijatovereiden ei niin ikään väitetä olevan kiinnostuneita yrittäjyydestä työllistymisvalintana. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta yrittäjyyden olevan epätavallinen työllistymisvaihtoehto akateemisten keskuudessa.