Rousseaun viimeisinä elinvuosinaan kirjoittama, postuumisti julkaistu teos Yksinäisen kulkijan mietteitä on hänen elämänsä ja tuotantonsa päätepiste ja yhteenveto. Se koostuu kymmenestä esseeluontoisesta luvusta, joissa tekijä on milloin tunnustuskirjailija, kaunokirjailija, filosofi, moraalin ja uskonnon pohdiskelija, luonnontieteilijä, yhteiskuntakriitikko, milloin ulkoilmassa käyskentelevä luonnon tarkkailija ja uneksija sekä vainotuksi itsensä kokeva ja vainottu ajattelija. Kävelyretkillään Pariisin liepeillä ja Sveitsin vuoristossa Rousseau haltioituu luonnosta, kerää kasveja ja tekee havaintoja kanssaihmisistään ja kansanihmisistä, muun muassa lapsista. Hän pohtii hyvettä, valehtelun olemusta ja hyväntekeväisyyttä. Kirja sisältää kuvauksia luonnosta, kirjoittajan sielunliikkeistä ja onnellisuudesta, uneksunnan ihanuudesta, mielenrauhasta, yksin olemisesta. Yleisten ja omaan itseen kohdistuvien pohdiskelujen välissä on elokuvanomaisen tarkasti piirrettyjä kohtauksia, eloon herätettyjä muistikuvia kirjoittajan elämästä. Tyylilaji vaihtelee runollisesta filosofiseen. Kirjoittaja tekee selkoa suhteistaan aikalaisiinsa, ensyklopedisteihin sekä Ranskan ja Sveitsin seurapiireihin ja porvareihin, todellisiin ja kuviteltuihin vihollisiinsa. Teos on ennen muuta valistusfilosofian ja filosofien dramaattinen kritiikki, samalla kun kirjoittaja käy dialogia oman itsensä kanssa pohtien toistuvasti omia kärsimyksiään. Suomennoksina Rousseau on tunnettu ennen kaikkea kasvatusopillisen romaanin Emilen ja valtio-opillisen Yhteiskuntasopimuksen kirjoittajana. Yksinäisen kulkijan mietteitä antaa kirjailijasta monipuolisemman kuvan: hän on monisärmäinen tieteellinen, filosofinen ja moraalinen ajattelija ja esteetikko. Oman itsen analyysissa teos menee paikoitellen syvemmälle kuin Les Confessions (suomennosvalikoima Tunnustuksia). Viime vuosina kiinnostus 1700-lukua kohtaan on yleisesti kasvanut samalla kun valistusta on arvosteltu ja arvostettu uudella tavalla. Rousseaun merkitys valistuksen edustajana ja kriitikkona on lisääntynyt. Ruotsissa Yksinäisen kävelijän haaveiluista on julkaistu jo kaksi käännöstä.