"Olen kattanut keittiön pöytään makkarat, juustot, valkoisen vuokaleivän ja keittänyt kahvin. Housuni ovat entiset mutta paikat uudet. Kuulen kylpyhuoneesta Viimeisen Naisen kodilliset aamuaskareäänet. Istun pöydän ääressä selkä suorana aamulehteen tukeutuen. Kylpyhuoneen ovi sulkeutuu ja hän tassuttelee aamuvillasukissaan kohti keittiötä. Suljen silmäni ja hymyilen." Takku Kotilaisen kokoelman niminovelli alkaa leppoisissa tunnelmissa. Mutta tapahtumat muuttuvat karummiksi. Ei tiennyt Lautamatti kohtaloaan, ja kuten muissakin Kotilaisen tarinoissa, lukijankin on pakko pysähtyä miettimään, mistä olikaan kysymys. Kertomusten yllättävyys ja idearikkaus, henkilöiden monitasoisuus, sanonnan hioutuneisuus yhdessä taustalla piilevän huumorin ja syvälle kätkeytyneen ajatuksen kanssa tekevät näistä tarinoista ainutlaatuisia. Takku Kotilaisen Veikkaan Versacea -kokoelma julkaistaan postuumina. Hän valitsi tarinat ja työsti käsikirjoitusta 2009-2010. Kokoelman julkaisemisesta hän sopi kesällä 2011. Takku kuoli marraskuussa 2011.