Tutkimuksessa tarkastellaan digitalisoinnin ja lisääntyneen mediakilpailun vaikutuksia journalistiseen työhön. Muutosta tarkastellaan kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen kautta. Aineisto on kerätty toiminnan teoriaan perustuvissa kehittämisinterventiossa vuosina 1996-2007 kolmessa painetussa sanomalehdessä, yhdessä sanomalehden verkkosivuston uudistamishankkeessa ja yhdessä aikakauslehdessä. Kehittämis- ja tutkimusmenetelmänä on käytetty muutoslaboratoriota, kehitysvuoropuhelua ja tutkimuksen aikana kehitettyä mediakonseptin käsitettä ja mediakonseptilaboratoriota. Tutkimuksessa ilmeni, että toimituksissa ja toimittajilla on erilaisia käsityksiä siitä kenelle he lehteä tekevät ja mitä on hyvä journalismi. Käytettyjen kehittämismenetelmien avulla paikallistettiin toiminnan kohteen häiriöt ja ristiriidat käytännössä ja kehitettiin konkreettisia välineitä, kuten mallilukijan käsite työn kohteen uudistamiseksi. Journalistisen työn kohde on muuttumassa lukijoiden mielenkiintoa ja tarpeita korostavaan suuntaan ja työn organisointi lähestyy anglo-amerikkalaista suunnittelevaa ja editoivaa työtapaa.