Eräänä kevätiltana Sonja matkustaa metrolla Meri-Rastilaan tapaamaan tuttavaansa Maarit Sarastetta ja tämän tytärtä Agnesta. Agnes makaa huoneessaan kuumeessa ja naiset aloittavat pitkän keskustelun, joka loppuu vasta aamun sarastaessa. He käyvät läpi menneitä tapahtumia, joiden luonteesta naisilla on ratkaisevia erimielisyyksiä tai poikkeavia muistikuvia. Henrika Ringbomin Sonjan kertomus on samaan aikaan sekä hienovireinen ja arvoituksellinen psykologinen trilleri että intensiivinen kamariromaani, joka vetää vastustamattomasti mukaansa. Naisten välillä on voimakas ja lähes selittämätön riippuvuussuhde ja kiitollisuudenvelka. Menneisyydestä löytyy ei vain yksi, vaan kaksi ruumista, joiden kanssa Maaritilla tuntuu tarinan edetessä olevan yhä enemmän tekemistä. Onko kyse peräti murhista? Sonjan kertomus kysyy, mitä me lopulta voimme tietää toisesta ihmisestä. Kuinka pitkälle ihmisellä on oikeus mennä kantaakseen vastuuta lähimmäisestään? Kenellä on oikeus päättää toisen ihmisen elämästä? Ja missä olosuhteissa?